Nonii oisko se sitten taas uuden blogi merkinnän aika. Ei tuu nyt näin äkkiseltään mieleen mitään muuta ku suht ikäviä asioita (tai asia) mitä tässä tapahtunut :D Paska elämä....

No mutta, puhuin tossa että kylläpä Jiri on pysynyt terveenä niin kauan ku muistan. Ei mittää juurikaa tullu, ei ees mitään pieniä haavoja, riviä tai vastaavaa. Unohtu puuta koputtaa, eiköhän seuraavana päivä sitte ähkyssä ollu. Aamulla ku aamutallin tein niin oli ihan normaali, ootteli ihan innossaa ruokia mutta ku sitte parin tunnin päästä siitä menossa ratsastaa niin ähkyili ihan selvästi.. Taluteltii sitä sitte en nyt muista tarkkaa aikaa mut aika paljon ja annettii öljyä yms yms. Meni onneks ohi :)
Okei warning warning nyt sitte lähtee mun angstaukset sun muut Hetasta, joten jätä lukematta jos ei jaksa kiinnostaa mun itsesäälit ja märisemiset sun muut :D
Toi tapahtu siis viime vklp. Maanataisin kun ei oo koulua mutta menin kuitenki montulle, menniin kengittää Sylttyä :) Olipa se kiva. Sitte ratsastin Hetan ja Syltyn, oli tietty kivoja. Tuntu normi koulu päivältä ku koko ajan tekemistä ainaski. Sitte tiistaina en ees muista mitä koulussa oli, öö öö no ainakin ratsastusta. Hetalla menin, se oli huippu <3 Sitte oli jotain teoriaa loppu päivä. Ja sitte vasta masennus iski, ku sain kuulla että Heta on myyty. Mulla niiku muistaakseni oikeesti suu loksahti auki. En mää sitä heti tajunnu ees et heh heh se lähtee torstaina et kahen päivän päästä. Pesin sen sitte tiistaina ja hoidin tooooosi hyvin. Eikä vieläkään tuntunut et se lähtee kohta. Tuli sitte keskiviikko, oli taas ratsastusta tai oikeestaan rhtopxyz mikä lie ja mikä lie sen nimike onkaa nytte. Mut sitä ratsastuksen ja hevostaitojen opettamista. Tiia piti tunnin ja sain Hetan<3 Jee! Enkä vieläkään tajunnut että Heta lähtee seuraavana päivänä. Enkä oikee tienny et miten mää siihen reagoisin vaikka tuntu hassulta koko ajan, niiku jännittäis? Tai jotain. Kuitenki Heta oli ehkä maailman ihanin sillä tunnilla.. Koko tunnin ajan hyvä mieli ja kaikkee, sitte tultiin tunnilta pois. Sitte vissii tajusin et se Heta lähtee. Ihan normaalisti tulin talliin olin menossa pesarille ja katoin et toisko joku mulle päittet, sitte katoin Hetaa ja aloin pillittää.. :D Hehe aika tyhmää mutta empäs mää voinu oikee mitää vaikka yritin piätellä. No siitä se märiseminenki sitte lähti........... Keskiviikko pääty kuitenki sillain, että oltiin Heidin kanssa koulua esittelemässä Vihannissa olikse lukiolla.

Nyt sitte tulee se torstai. En keskiviikkona uskaltanut mennä nukkuu, sillä tiesin että torstai tulis sitten nopeemmin. Eli Hetan lähtö päivä. Huh tuntuu nytki tuolla sisäelimissä jossain hirveeltä ku kirjotan ja aattelen sitä päivää. Nukuin ehkä kaks tuntia, ku mua oikeesti varmaan pelotti :D En ees tiiä mikä se tunne on. Menin ajoissa tallille, Hetaa kattoo tarhaan ja rapsuttelin ja annoin porkkanaa. Ja märisin :D Sitten alkais ratsastustunti ja oikeesti olin vähän sitä mieltä etten haluis mennä ratsastaa, oisin vaan halunnut Hetaa paijailla siinä. Kuitenkin Hennaki sai puhuttua mut sinne tunnille, joka kannatti, sillä ees sen tunnin ajaksi ajattelin jotain muuta :D Ratsastin Masalla ja se oli kiva. No sitte lähin hakkee Hetaa sisälle, en muista märisinkö. Joo kyllä mää taisin. Sitten menin Lillin kaa liinan päähän ku Heidi ratsasti, Heidi perkele meni tippumaanki. Pakko myöntää, että mää koko ajan kyyläsin kelloa ja toivoin vaan että jospa se Lilli ois ratsastettu niin pääsis vielä Hetaa hoitelee. Sitte tultii sanoo että se omistaja tuli ja menin sitte Hetaa laittaa. Ja joo märisin mää taas. En voinut vaan käsittää, että Heta lähtee. Siitä tuli kuitenki mulle niin sydän ystävä, niiku oma hevonen. Joo tiijän monta asiaa tähän liittyen, ensinnäki en oo ensimmäinen enkä ainoa ihminen joka murehtii tämmöstä. Varotin alussa, joten so sad jos tänne asti lukenut ja miettii et hoh hoijaa.. Toiseksi tiijän et Hetalle parempi päästä pois, on on tietty i know mutta se vaan tuntuu mulle kurjalta. Tietty. Niiku monelle muullekkin jotka tietää tunteen. Kolmanneksi ei mun elämä kaaju vaikka rakas pikku Heta lähti ja vaikka märisenki sen perää ties kuinka kauan. Neljänneksi tää ei oo ees eka kerta, sillä oon "menettänyt" (:DD voi helevetti nauran jo vittu itelleni..) Jirin myös monen vuoden päivittäisen yhdessä olon jälkeen, tosin käyn hoitaa ja ratsastaa sitä edelleen. Ja vittu viidenneks vielä että pääsen kattoo sitä sinne uuteen kotiinki. Mut onhan se kuitenki eriasia, kun se ei oo siellä hukilla tollottamassa. Olihan se turha sinne, kun sen kannattaja joukko ei ollut sen suurempi mitä mun älykkyysosamäärä. Mutta silti mää kuitenki tässä valitan. Sorkke ei ois tarvinut edelleenkää lukkee..
 |
| Yhyy.. |
Niin mihin jäinkään, annoin Hetalle omenanki. Hoh, se sai nyt yhtenä päivänä enemmän herkkuja mitä sille oon koskaan antanut.. Oon katos koittanut pitää sen linjoista kiinni, lellinyt sitä esim. rapsutuksilla :) Siinä sitte taas märisin, onneks ei ollu montaa kattomassaku mun silmät näyttää IHAN HIRVEILTÄ ku oon märissy, huomasin sen just :D Haha. Vein sen koppiin ja viimiset rapstukset annoin. Hetaki varmaan ihmetteli minne se mennee.. :) Omistaja vaikutti mukavalta ja kaikkee niin tuli sitten kuitenki hyvä mieli, ihana Heta.. Voisin puhuu ja selittää vaikka yötä päivää mistä Heta tykkäs mistä ei, Heta oli maailman onnellisin kun se sai aina melassi vettä ratsastuksen jälkeen, niin on kyllä Sylttyki, tai kuka nyt ei. Heta on siksi myös niin ihana, ku se malttaa (ellei oo ruoka aika) olla paikollaan hoijettavana ainakin 4 tuntia. Ja tämä on tullut testattua monesti, joten tiijän mistä puhun :) Se aina oli niin kaveri, ei se oikeesti ikinä tarkottanut pahaa vaikka onki tikkejä tullu päähän, kylkiluita murtunut jne.. Se vaan johtuu minusta, miks en puhu sujuvaa viroa.. Heta oli kyllä niin mahtava heppa, koska se oli niin huippu. Oikeesti. Se oli myös hullun huumorintajunen! Siitä sai kyllä niin paljon kokemusta ja vaikka se oliki vähän tollo niin opetti se muakin paljon :) Eikö Heta ottanut ees itteesä, kun sitä aina millonki vaikka miksi haukuttu. Lempinimiäki tullu vino pino, plussapallo, huora, niiskuneiti, muuli, aasi... Olihan se kyllä yhenlainen muuli. Enkä nyt niin kiellä nuita muitakaan...
Toivottavasti Heta muistaa, että aina mitä tapahtuukaa niin tässä maailmassa on ainakin yksi, minä, heh, joka tykkää siitä! Voi kuinka sitä ikävöinkään nyt. Oli tosi kurja mennä hukille torstaina illalla, kun Heta ei ollu siellä. Ihan normaalisti menin Sylttyä hoitaa, kävin Hetan karsinan luona ja aloin suoristaa loimia jne. ja aloin vittu taas märisee! Siis miettikää oikeesti enkkari, neljäs kerta! Varmaan joskus vaippa ikäsenä itkenyt niin monesti päivässä. Ja märisin vielä vaikka kuinka kauan ja itekki aloin jo vähän miettii et hoh hoijaa pittää ryhdistäytyä eikä vaan pillittää ku joku pentu. Heta kun ei kuollut ole kuitenkaa... Valmennus oli Syltyn kanssa ja Syltty oli huippu. Sitten vielä ennen ku tallilta lähin, piti käyä moikkaa heppoja ja vittu no arvakkaa mitä tein.. Märisin.. Kun Heta ei ollukkaa toivottamassa mulle siellä hyvää yötä :D Eli torstain itkemis saldo: 5 kertaa.. Mut päätin et tullee nyt loppu tolle, onneks ei koko ajan ollu kaikki näkemässä ku vollotan siellä. Koska aika noloa, mua oikeesti hävetti. Mahdollisimman pitkälle koitan aina näyttää ettei oo mittää esim ku tullu vaikka joku haava tai murtunut joku tai jotain.. Tuntuu et vaikutan aina joltai.. hmm joltai niiku heikolta tai semmoselta :D
Pistetäähän pari kuvaa viellä..
 |
| Minä ja Heta joskus pari vuotta sitte.. |
|
|
 |
| ekat kisat, hylsy tuli |
|
|
|
 |
| Heidin ottama kuva, joskus kesä 2010 oisko? |
|
|
|
 |
| Heta anto pusun =) |
|
|
|
|
 |
| tapu tapu hieno heppa |
 |
| kaverikuva! Best friends forever! |
|
|
|
|
 |
| melassivettä! |
 |
| virolaiset.. |
 |
| syksy 2009 |
 |
| nauratti molempia |
 |
| sulonen.. | |
Oho tais tulla usiampi ku pari. On niin paljon kuvia, vielä enemmän ja erillaisia löytyy toiselta koneelta.. Että ihan hyvä vaan ettei se toimi :) Aluksi vaan läpsin ittiäni että herää herää tää on vaan unta et Heta lähti :D Vissii näihin nuppi aivoihin kestää vähän tajuta jotain asioita ;D Mutta ei jaksais enää taas ulista, lähtee viimisemmätki lukijat veks.. Jos nekään enää tallella..
Rakas kulta mussukka Heta, kyllähän sää pärjäät vaikken ookkaan sua paapomassa.
Ma tulen igatsen sind.. Nägemiseni!
Rakkain terveisin Ansku
♥ HORDA II ♥
ps. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti